Uncategorized

10 tammi Rakennetaan yhdessä sydänturvallinen Suomi

Suomessa noin 3500 ihmistä saa vuosittain äkillisen sydänpysähdyksen sairaalan ulkopuolella. Heistä vain noin joka kymmenes selviytyy.

Syy on usein avunsaannin hitaudessa. Jokainen minuutti ilman oikeanlaista elvytystä laskee potilaan selviytymismahdollisuuksia noin kymmenellä prosentilla. Siksi avun odottaminen maksaa valitettavan usein sydänpysähdyspotilaan hengen.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että sydämenkäynnistäjän nopea käyttöönotto elvytyksessä voi nostaa selviytymismahdollisuuden jopa yli 50%:n.

Sydänturvallinen Suomi –hankkeen tavoite on kasvattaa tietoisuutta defibrillaattorin tärkeydestä sekä jokaisen omista auttamismahdollisuuksista. Hankkeen tiedotuksessa keskeinen rooli on TV- ja radiokampanjoilla.

Hankkimalla SYKE Sydämenkäynnistäjän yritykseesi olet mukana luomassa sydänturvallista Suomea. Laitteen hankkineet yritykset listataan Sydänturvallinen Suomi – verkostoon.

Yritykset saavat myös Sydänturvallinen Suomi –tunnuksen, joka kertoo kohteessa sijaitsevasta defibrillaattorista. Tunnus on merkki siitä, että yrityksestä löytyy sydämenkäynnistäjän käyttöön koulutettuja henkilöitä.

Riskiryhmiin kuuluville merkki sydänturvallisuudesta voi olla merkittävä tekijä valitessa esimerkiksi majoituspaikkaa, lomakohdetta tai päivittäistä asiointipaikkaa.

10 tammi Elvytys jokamiestaito

Suomessa saa sairaalan ulkopuolella äkillisen sydänpysähdyksen n.3500 ihmistä vuodessa. Noin 5-15 % sydänpysähdyksen saaneista selviytyy.

Defibrillaattorin avulla selviytymisprosentti on jopa yli 50 %

Kammiovärinäpotilaiden mahdollisuus selviytyä vähenee 7-10 % minuutissa ennen ensimmäistä sähköiskua.

Julkisiin tiloihin tulisi sijoittaa maallikkodefibrillaattoreita sekä opettaa ihmisille laitteen käyttö ja laadukas peruselvytystaito.

Kansainvälisten suositusten mukaan defibrillaattorin käyttö on osa peruselvytystä, ja defibrillointi tulisi aloittaa alle viiden minuutin elottomuudesta.

Yleisin äkillisen elottomuuden aiheuttaja on sydäninfarkti. Äkillinen sydänpysähdys voi tapahtua myös aiemmin terveelle.

Jokaisen tulisi osata peruselvytystaito. Elvytystilanne voi osua kohdalle milloin vain, ja toimeen on helpompi ryhtyä, kun taidot on päivitetty ja harjoiteltu. Elottomuuden tunnistaminen ei aina ole helppoa, varsinkin jos elottomalla on agonaalisia hengenvetoja eli hengityslihasten refleksinomaista liikehdintää. Eloton voi tehdä hengitysliikkeitä vielä jonkin aikaa sydämen ja hengityksen jo pysähdyttyä.

Kansainvälisten ohjeiden mukaan elvytys tulisi aloittaa aina, kun hengitysilmavirtaa ei tunnu eikä potilas reagoi puhutteluun eikä ravisteluun. Ilmoitus hätäkeskukseen 112 tulee tehdä aina, kun löydetään ihminen, joka ei reagoi puhutteluun eikä ravisteluun.

Nopea elottomuuden tunnistaminen (10s.) ja ripeä elvytyksen aloittaminen yhdessä defibrillaattorin käytön kanssa voivat parantaa ennustetta merkittävästi.

Sydänpysähdyksistä noin 40 %:ssa on alkurytminä kammiovärinä, joidenkin tutkimusten mukaan jopa 80 %:lla sydänpysähdyksistä olisi kammiovärinä ennen muuttumista ei-defibrilloitavaksi rytmiksi. Tällöin pelastava hoito on nopea defibrillointi. Defibrillaattorin antama sähköisku depolarisoi hetkellisesti sydämen epätasaisen, kaoottisen rytmin, ja tämän jälkeen sydänlihaksen järjestyneempi supistuminen voi taas alkaa. Laite lopettaa kammiovärinän tai muun nopean rytmihäiriön ja mahdollistaa sydämen normaalin sähköisen toiminnan. Laite ei niinkään käynnistä sydäntä uudelleen, vaikka joskus puhutaankin sydämenkäynnistäjästä.

Uudet puoliautomaattiset defibrillaattorit ovat tekniikaltaan helppoja ja turvallisia käyttää. Laite neuvoo elvyttäjää läpi elvytystilanteen eikä sitä voi käyttää väärin. Laite ei anna painaa iskua jos se ei tunnista kammiovärinää.

Defibrillaattorien määrä Suomessa on kasvanut viime vuosina. Laitteiden hankkiminen on osa hyvää, nykypäiväistä turvallisuuskulttuuria. Defibrillaattori tulisi olla julkisissa tiloissa pakollinen, ihan niin kuin palohälytin ja jauhesammutinkin ovat.

Monissa maissa defibrillaattoreita näkyy kaikissa julkisissa tiloissa – esimerkiksi Japanissa ja Monacossa. Ruotsissa defibrillaattorit ovat lakisääteisiä, ja näin on muissakin maissa. Esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa on valmiit ohjelmat, joissa defibrillaattori on osa tapahtumaketjua aina hätäilmoituksesta lähtien.

Suomessakin on laitettu vireille lakihanke, joka velvoittaisi defibrillaattorit pakollisiksi erikseen määrättyihin tiloihin.

Kun hätä on suuri, avulla on kiire. Suomessa ambulanssin paikalle tulon nopeus jakautuu maantieteellisesti hyvin eriarvoisesti. Maallikkodefibrillointi ja auttajan hyvät elvytystaidot antaisivat lisäaikaa autettavalle, kunnes ammattiauttajat saapuvat paikalle.

Ensiapukursseilla opeteltu ja riittävästi harjoiteltu elvyttäminen takaa laadukkaan maallikkoelvytyksen. Parhaiten elvytyskoulutusta pystyy antamaan kouluttaja, joka on itse elvyttänyt oikeaa ihmistä eikä vain Anne-nukkea. Kouluttaja, joka on itse tunnistanut elottoman, ja käyttänyt defibrillaattoria.

Joskus pelko tai tietämättömyys voi estää toimimasta. Silloin tällöin törmää siihen, että defibrillaattori on kyllä hankittu, mutta sitä ei ole uskallettu elvytystilanteessa käyttää. Kynnys käyttämiseen on suuri, jos pelätään virheitä ja vastuita. Laadukas koulutus riittävälle määrälle henkilökuntaa sekä säännöllinen kertaus lisää uskallusta ryhtyä toimeen tarpeen vaatiessa. Riittävä harjoittelu takaa sen, että toimintamalli tulee tutuksi ja jää mieleen.

SPR:n kouluttamat ETK-kouluttajat ovat käyneet SPR:n kurssit, joissa on nimenomaan paneuduttu maallikon ensiaputaitojen kouluttamiseen. SPR on jo vuosikymmeniä perehtynyt ensiaputaitojen opettamiseen niille, joilla ei väittämättä ole aiempaa ensiapuosaamista tai kokemusta hätäensiaputilanteeseen joutuneen ihmisen kohtaamisesta. SPR huolehtii myös ETK-kouluttajien tietojen ja taitojen päivittämisestä – ETK-kouluttaja joutuu määräajoin myös itse läpäisemään elvytystestit ja ensiapurastit saadakseen pitää pätevyytensä.

Käytetyt lähteet:

Castrén Maarit. Defibrillaatio elvytyksessä. Duodecim 2000; 116: 1127–31

Harve Heini. Maallikon suorittama defibrillaatio sydänpysähdyspotilaan hoitoketjussa 2009.

Hazinski Mary. Lay Rescuer Automated External Defibrillator Programs 2005.

Suomen AED-yhdistyksen verkkosivut.